Suomalaiset seuraavat urheilua, mutta myös itse harrastavat liikuntaa sen monissa eri muodoissa. Suomalaisten suosituimmat liikuntalajit muuttuvat ajoittain harrastusmahdollisuuksien kehittyessä. Trendit myös vaikuttavat jonkin verran suosikkilajien vaihtuvuuteen, mutta usein kuitenkin mieluisimmat liikuntalajit perustuvat aikaisempiin kokemuksiin.

Kouluikäisten suosituimmat liikuntamuodot

Kouluikäisten lasten ja nuorten on todettu liikkuvan muita ryhmiä enemmän: ahkerimmin liikkuva ikäluokka ovat 10-14-vuotiaat. Nuorten liikuntaharrastuksista suosituin laji on jalkapallo, ja juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu ja salibandy ovat myös nuorisoon vetoavia lajeja. Liikkuminen on lapsille luontaista, mutta valitettavasti ajan myötä pelit ja internet saavat alakouluikäiset passivoitumaan. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että vaikka usein muistetaan huomioida lasten ja nuorten liikunnan vähäisyys, monelle nuorelle liikunta on luonnollinen harrastus, eivätkä pienet lapset pysy paikoillaan edes pakottamalla.

Perheissä, joissa vanhemmat viettävät enemmän aktiivista aikaa lastensa kanssa, on liikuntaharrastus lapsille usein mieluisaa perheen yhteistä aikaa. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus ovat lasten ja nuorten liikuntaharrastuksissa olennaisia tekijöitä, sillä jaettu ilo on tosiaan nautinnollisempi ilo. Sillä selittyy esimerkiksi joukkueurheilun vetovoimaisuus nuorison parissa.

Joukkueurheilun jäsenmäärien kehitys

Jäsenmääriltään suosituimpia urheilulajeja nuorten keskuudessa ovat aiempina vuosina olleet jääkiekko, jalkapallo, salibandy sekä muut palloilulajit. Vuonna 2010 valmistuneen kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan jalkapallon harrastajia oli tuolloin runsaasti enemmän kuin jääkiekon harrastajia, ja määrät olivat kasvussa. Usein jalkapalloilu seuratasolla on paikallisesti mahdollisempaa kuin jääkiekon pelaaminen. Jalkapalloseurat myös rekrytoivat juniorien tasolla ahkerammin kuin jääkiekkoseurat, vaikka luistelukouluja mainostetaan vuosittain.

Myöhemmällä iällä aktiivinen liikuntaseurassa harrastaminen väistyy yksilölajien tieltä. Monen nuoren mielenkiinto kovin aikaa vievään seuraliikuntaan lopahtaa, koska nuoret haluavat päättää itse omasta ajankäytöstään, ja urheiluseurassa vaaditaan kurinalaista harjoittelua. Valmentajien valvonnassa tapahtuvan pelaamisen sijasta nuoret alkavat viettää enemmän aikaa keskenään ilman aikuisten läsnäoloa, jolloin pelaaminen muuttuu epäsäännölliseksi ja spontaanimmaksi liikuntamuodoksi kaverusten kesken.

Muutokset aikuisten liikuntatottumuksissa

Kun vielä vuonna 2012 kyselyiden mukaan kävely ja kotivoimistelu olivat suosituimpia liikuntalajeja, vuonna 2017 suomalaisten aikuisten suosituimmiksi liikuntalajeiksi nimettiin kuntosalitreenaaminen. Kuntosalien suosio on noussut tasaisesti samalla kun kuntosalien määrä on noussut ja yleistynyt. Nykykulttuuri suosii terveitä elämäntapoja ja fitness-ideologiaa, jotka ovat trendikkäitä, ja nämä ajatustavat vetävät kuntosaleille kävijöitä. Samalla ulkoilualueiden yhteydessä olevia ulkoliikuntapisteitä on paranneltu, uusittu ja lisätty, joten lenkkeilijöillä ja kuntopyöräilijöillä on enemmän mahdollisuuksia lihaskuntoharjoitteluun reittiensä varrella. Ulkoilun ja kuntoilun yhdistäminen on Suomen olosuhteissa tietenkin haasteellista suurimman osan vuodesta, joten luonnollisestikin sisäkuntosalit ovat suosittuja.

Talviurheilulajit ovat aina suosittuja

Vaikka lumentulo saattaa alueellisesti tapahtua myöhemmin kuin joitain vuosikymmeniä sitten, Suomi on edelleen talviurheiluaktiivien valtakunta. Talviurheilun kestosuosikkeja ovat luistelu ja laskettelu, mutta hiihtäminenkin pysyttelee yhä muiden lajien vanavedessä. Ulkoleikitkin ovat liikuntaa, ja pikkulapsiperheissä hyödynnetään yleensä talvikelit vähintään pulkkailun merkeissä. Varhaiskasvatuksen suuntauksessa myös varmistetaan, että lapset ulkoilevat päiväkodeissa päivittäin säästä riippumatta. Suurin osa hoitoikäisistä lapsista tulee siis harrastaneeksi ulkoliikuntaa talvisinkin joka päivä.

Suosituimmat talviliikuntalajit eivät kuitenkaan missään nimessä kata ainoastaan säännöllistä harrastustoimintaa, vaan voidaan ajatella, että yhä edelleen esimerkiksi käveleminen, juoksu ja pyöräily ovat suosituimpia liikkumisen muotoja. Niitä kun tehdään lähes päivittäin, milloin hyötysyistä, milloin tarkoituksella, myös talvisin.

Hyötyliikunta on yhä suositumpaa

Työmatkapyöräily on ekologisuutensa, taloudellisuutensa ja kuntotekijöittensä ansiosta lisääntynyt viime vuosina. Pyöräilykulttuuri on joissain kaupungeissa ollut jo kauan hyvin vilkasta. Usein tällaisissa tapauksissa kyseeseen tulevat opiskelijakaupungit, joissa välimatkat ovat suhteellisen lyhyitä ja joukkoliikenne kehitysvaiheessa. Citypyörien myötä kynnys pyöräilemiseen on myös madaltunut, kun sitä varten ei välttämättä tarvitse enää hankkia omaa menopeliä. Pyöräilyn lisäksi suosittuja hyötyliikuntamuotoja ovat kävely, portaiden käyttö ja yleinen kotona ja puutarhassa puuhastelu.

Trendikkäät lajit

Kamppailulajit, jooga ja tanssiminen ovat aina muodissa. Kehonhuolto ja itsepuolustustaidot sekä rytminen liikunta viehättävät uusia sukupolvia. Tanssisaleille tuodaan jatkuvasti uusia suuntauksia, jotka vetävät enemmän ja enemmän osallistujia sosiaalisen median ja julkisuuden henkilöiden mainostamisen ansiosta. Yksi jokavuotinen trendilaji, puistojumppa, on kesäisin suosittu matalan kynnyksen liikuntamuoto, jossa ulkoilma ja säännöllinen harrastaminen, osallistuminen yhteisölliseen tapahtumaan ja sen luoma yhteishenki viehättävät osallistujia kesästä toiseen. Monelle tällaiset liikuntatuokiot ovat iso ja tärkeä osa kesää ja viikoittaista liikuntarutiinia.

Yksi esimerkki trendien merkityksestä liikunnallisessa aktivoitumisessa oli Pokemon GO -ilmiö, joka sai tuhannet ihmiset liikkumaan enemmän kuin tavallisesti jahdatessaan Pokemoneja älypuhelimeen ladattavan pelisovelluksen kautta. Tällaiset muoti-ilmiöt menevät kuitenkin aina jossain vaiheessa ohi, mutta lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään varmasti vielä tulevaisuudessa ihmisten aktivoimisessa liikunnallisempaan elämäntapaan.

Muita suomalaisten suosimia liikuntamuotoja

Monelle suomalaiselle vesiliikunta on tuttu liikuntamuoto, ja uiminen kuuluu monen suomalaisen elämäntapoihin. Nuoremmalle polvelle ja jo keski-ikäänkin ehtineille, lähinnä miehille, frisbeegolf on muotoutunut osaksi säännöllisiä liikuntatapoja. Frisbeegolf-ratoja onkin pyritty rakentamaan enemmän, jotta harrastusmahdollisuudet voidaan taata yhä useammalla paikkakunnalla. Sisäliikuntapuistojen myötä lasten liikunnallisuutta tuetaan leikin keinoin, mutta myös aikuisille tarjotaan entistä enemmän erilaisia liikunta-aktiviteetteja: esimerkiksi puukiipeilyradat ja kalliokiipeily ovat uusia hauskoja liikuntamuotoja. Aika näyttää, mitkä liikuntamuodot nousevat jatkossa!