Suomalainen yhteiskunta on kokenut suuria murroksia viimeisen 50 vuoden aikana. Riuskasta ulkotyöntekijästä on kouliintunut tietokoneen ruudun ääressä ahertava toimistotyöläinen. Jos lihakset, nivelet ja paino pidettiin ennen kunnossa työnteossa, tarvitaan siihen nykyään harrastamista. Suorittava työ on siirtynyt yhä enemmän tietoliikenteen kanaviin, työpisteestä toiselle liikutaan autoilla ja päivän mittaan rasitusta voi tulla yllättävän vähän.

Ruumiillisesta työstä tietokoneen äärelle

Vähäinen kehon rasitus näkyy kasvavana vatsakumpuna ja huonona ryhtinä. Toimistotyö voi olla hyvin stressaavaa henkisesti ja iltaisin monia kutsuu sohva. On mukava heittäytyä viihteen pariin ja jättää salitreenit tai juoksulenkki väliin – tänäänkin. Elinajan odote on pidentynyt, ja elämme usein vanhemmiksi kuin edelliset sukupolvet. Se taas lisää paineita keholle, jonka tulisi jaksaa kantaa meitä aiempaa kauemmin.

Miten paljon viikossa tulisi liikkua?

Lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa pompahtaa esiin ajoittain liikuntavinkkejä kiireisille. Kesäkuntoon pääsee 5 viikossa, jos syö vähän ja huhkii paljon, ja kymmenen minuutin yksipuolinen treeni joka päivä ennen pikkujoulukauden aloitusta kaventaa takamusta monella sentillä. Hyvään oloon ja kuntoon ei kuitenkaan ole olemassa oikotietä, vaan parhaimmillaan liikunta säilyy mukana nuoresta asti luonnollisena osana arkea. Liikunnan tulisi olla ilon aihe eikä pakkopullaa. Aikuiselle henkilölle riittävä liikunnan määrä viikossa on 150 minuuttia kestävyysliikuntaa ja lajeja voivat olla esimerkiksi:

• Reipas kävely
• Uinti
• Vesijumppa
• Sauvakävely
• Pyöräily
• Kevyt jumppa
• Liikunnallinen tanssi

Raskaampaa kestävyysliikuntaa harrastaville riittää viikossa 75 minuuttia aktiivilajia, kuten:

• Murtomaahiihto
• Juoksu
• Aerobic
• Kilpapyöräily
• Rullaluistelu
• Vaellus raskaassa maastossa
• Kiipeily
• Tennis
• Pallolajit

Erilaiset kuntoilusuositukset kannattaa muunnella omaa arkea, mieltymyksiä ja kuntoa ajatellen. Liikunnan olisi hyvä sisältää niin aerobista- kuin myös lihaskuntourheilua. Pelkkä salilla huhkiminen ei riitä, vaan sen vastapainoksi tarvitaan esimerkiksi hikijumppaa tai juoksulenkki. Huomionarvoisia seikkoja ovat myös arjen rasitukset muissa askareissa: siivousrupeama, pihatalkoot ja työmatka kävellen ovat osa liikunnallista arkea.

Jokainen on kuitenkin erilainen ja mitoittaa harrastuksensa ja liikuntansa myös sen mukaan. Muutama harrastuskerta kuntosalilla viikossa ei välttämättä kohota kuntoa, mutta sillä on kuntoa ylläpitävä vaikutus. Jos halutaan parantaa suorituskykyä, päästä eroon liikakiloista ja luoda vanhuuden päiville kimmoisa keho, tarvitaan monipuolinen liikuntaohjelma.

Monipuolinen liikkuja jaksaa vanhanakin

Moni ajattelee helposti, että vanhemmiten liikuntaa voi vähentää. Yli 65-vuotiaiden liikkuminen on äärimmäisen tärkeää, mutta silloin on otettava huomioon iän tuomat vaikutukset kehoon. Vanhemmalla iällä liikunnan aloittavien tulee käydä lääkärintarkastuksessa, jolloin he voivat saada vinkkejä itselle sopiviin lajeihin ja mahdollisten riskitekijöiden välttämiseen. Jos henkilö on ollut liikunnallinen koko ikänsä, tietää hän useimmiten kehonsa rajat ja osaa kuulostella muuttuvia tarpeita. Vanhemmille ihmisille suositellaan lajeja, jotka eivät rasita liikaa niveliä ja tukielimiä mutta kehittävät kuitenkin kestävyyttä ja tasapainoa. Niiden avulla vanhuus voi sujua pitkään omatoimisesti ja eläkepäivistä voi nauttia mahdollisimman pitkään terveenä. Liikkunut keho kiittää omistajaansa iän myötä.

Liikunnan vaikutukset

Onko pakko liikkua ellei huvita? Toisille liikunta on iloinen asia, jonka pariin on aina yhtä mukava lähteä. Useimmilla liikuntaan kasvaneilla keho alkaa vaatia liikunnasta saatavaa ryöppyä hyvää oloa ja energiaa. Useat liikkujat kokevat liiallisen energian painona kehossa ja mieli kaipaa jo lenkkipolulle. Liikunta on tapa saada energiaa, puhdistaa mieltä ja saada keho ladattua hyvällä mielellä.

Me kaikki emme ole kuitenkaan samanlaisia, sillä osalle liikunta on läpi elämän kestävä sarja epäonnistuneita yrityksiä ja suuttumista lajeihin, jotka eivät kulje. Liikunnan suorat vaikutukset terveyteen ovat kuitenkin kiistattomia ja juuri sen vuoksi jokaisen olisi hyvä löytää itselleen edes yksi liikunnallinen harrastus. Liikunnan ansiosta:

• Korkea verenpaine alenee
• Huono kolesteroli pienenee
• Keho suojautuu paremmin valtimotaudeilta
• Fyysinen suorituskyky palautuu nopeammin sairastumisen ja suurempien leikkauksien jälkeen
• Aivoinfarktin riski pienenee
• Osteoporoosin riski vähenee ja sairauden eteneminen hidastuu
• Riski sairastua 2-tyypin diabetekseen pienenee
• Nivelreuma, krooninen niskakipu ja fibromyalgia helpottuvat
• Monia sairauksia sairastavien hoito tepsii nopeammin ja tällöin monilla on paremmat mahdollisuudet kotihoitoon

Liikunta avaa ovia maailmalle

Liikunta ei ole suora lääke kaikkeen, vaan se toimii sellaisena yhdistettynä monipuoliseen ja oikeanlaiseen ruokavalioon. Painonhallinta on helpompaa, kun sen rinnalle otetaan mukaan liikunta. Liikunnalla on monia ehkäiseviä vaikutuksia ja sitä harrastavien uskotaan sairastuvan harvemmin esimerkiksi masennukseen. Liikunta ei ole ainoastaan suorittavaa toimintaa, vaan sen avulla harrastajan sosiaalinen elämä saa positiivisen tönäyksen. Uusissa harrastuspiireissä voi tavata samanhenkisiä ihmisiä, ja pitkään jatkunut harrastus voi poikia jopa itselleen ammatin. Liikunta vie neljän seinän ulkopuolelle ja tuo arkeen miellyttävän rutiinin.

Nuorten harrastaminen ja erilaisiin lajeihin ohjaaminen on tärkeä osa kasvatustyötä. Hyvän harrastuksen avulla nuori löytää paikkansa ja usein nuorena aloitettu harrastaminen kantaa läpi elämän. Keho tottuu rasitukseen ja kaipaa sitä, liikunnasta tulee luonnollinen osa arkea eikä se unohdu iän karttuessa. Keho nauttii, että sitä liikutetaan. Anna sille siis mahdollisuus taipua, notkistua, hengästyä ja palautua.