Kasvavissa määrin yhä monet vain läsähtävät kotisohvalle työ- tai koulupäivän jälkeen viettäen loppupäivän television tai älylaitteen läheisyydessä. Tutkimusten mukaan nimittäin yli puolet suomalaisista työkykyisistä eivät liiku terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Liikunnan terveysvaikutukset tuntee nykyään jokainen, mutta tästä huolimatta tutkimuksissa on huomattu, että liikkuvuus vähenee iän karttuessa. Liikkumattomuus kasvattaa sairaspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja vähentävät työntekijän tulevaa työkykyä.

Lasten ja nuorten liikkumisesta tehtyjen tutkimusten mukaan vain viidesosa suomalaisista viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisista liikkuivat suositusten mukaisesti eli vähintään tunnin päivässä. Huolestuttavaa on myös se, että vain viidellä prosentilla samasta ryhmästä television, tietokoneiden ja älylaitteiden ääressä vietetty aika oli suositusten mittainen eli alle kaksi tuntia päivässä. Nuorten on todettu vähentävän liikuntaa merkittävästi murrosiässä niin, että yhdeksäsluokkalaisista vain noin 10 prosenttia täytti liikuntasuositukset.

Valtion tarjoamat liikuntamahdollisuudet

Arjen passiivisuus on ollut ongelma jo monta vuotta. Lasten ja nuorten liikkumisen parantamiseksi on keskitytty lisäämällä koululiikuntaa, kerhotoimintaa ja välitunneilla tapahtuvia liikuntamahdollisuuksia sekä kehittämällä koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Aikuisille suunnatut toiminnat ovat olleet työpaikkojen liikuntahankkeet, kuten Tampereella tehty KÄPY (kävele tai pyöräile töihin) -hanke, joiden tavoite on lisätä työmatkaliikuntaa. Muita kehityskeinoja on ollut työnantajan tarjoamat kuntosalijäsenyydet, liikuntaneuvonta ja johdatus. Myös sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimivat yhteistyössä terveyttä edistävän liikunnan hyväksi. Ministeriöiden tekemät linjaukset ja päätökset on kirjattu liikuntalakiin.

Liikunnan edistäminen on kuntien peruspalvelu. Kuntien tarkoitus on ylläpitää liikuntapaikkoja ja järjestää liikuntapalveluja. Kunnat myös tukevat kansalaistoimintaa liikuntaseuroissa ja -järjestöissä sekä kehittävät hyvinvointia ja terveyttä parantavaa liikuntaa. Ministeriöt auttavat ainoastaan liikuntapaikkojen rakentamisessa sekä jakamalla erilaisia toiminta- ja kehittämisavustuksia. Niin ikään ministeriö tukee liikuntaa edistäviä kampanjoita ja ohjelmia. Toiminnan tukemiseksi se tuottaa myös laajasti erilaista tutkimus- ja tilastotietoa.

Aikuisen liikuntasuositukset

Suomalaiset ovat aktiivisia liikunnan harjoittajia vapaa-ajallaan, mutta määrä ei riitä terveyden kannalta riittävään päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen, koska arkiliikuntaa on liian vähän. Nykyinen elämäntapa suosii fyysistä passiivisuutta, ruutujen ääressä ja kulkuneuvoissa istumista eikä kannusta liikkumaan.

Kaikille 18-64 vuotiaille suomalaisille on kehitetty terveysliikunnan suositukset. Suositusten mukaan aikuisen pitää harrastaa täsmä- eli kuntoliikuntaa vähintään 2-3 tuntia viikossa, mieluiten joka toinen päivä. Kuntoliikuntaa voi olla kävely, pyöräily, juoksu, uinti, tanssi tai jumppaa. Kuntoliikunta sisältää myös kestävyysliikunnan ja lihaskuntoa/liikehallintaa kehittävän liikunnan, jota täytyy harrastaa 1-3 kertaa viikossa 20-60 minuuttia kerrallaan. Lisäksi perusliikuntaa eli hyöty-, arki- ja työmatkaliikuntaa pitäisi olla 3-4 tuntia viikossa. Perusliikuntaa voi olla piha- ja lumityöt, remontointi, metsässä kävely, vaativa siivoaminen ja kävely. Sitä pitäisi tehdä päivittäin vähintään puolen tunnin jaksoissa.

Perheliikunta

Perheen kesken tapahtuva liikunta on mielekkäin tapa kasvattaa kaikkien perheenjäsenten terveyttä ja hyvinvointia. Sillä tarkoitetaan koko perheen yhdistävää aktiivista yhdessäoloaikaa kotona ja erilaisissa ympäristöissä ympäri vuoden. Perheliikunnalla saa erittäin helposti päivittäisen liikunta-annoksen täyteen.

Perheliikunnan tavoite on yhdessä oleminen ja tekeminen, liikkumisen ilon kokeminen ja liikkumisesta saatavat yhteiset kokemukset. Perheliikunnan ei tarvitse olla erikoista, vaan se voi olla esimerkiksi lumi – tai pihatöitä mökillä, pihapelien pelaamista tai liikuntalomailua. Liikuntaloma voi sisältää suppailua, laskettelua tai toisaalta se voi olla myös patikointia ja retkeilyä luonnonpuistoissa.

Vapaa-ajan liikunnan lisääminen

Tutkimusten mukaan suomalaisien joukosta aktiivisesti vapaa-ajallaan harrastavat löytyvät lasten ja nuorten joukosta sekä yllättäen ikääntyvien eli yli 60-vuotiaiden joukosta. Nuoruudessa vähentynyt liikunta alkaa kasvamaan pikkuhiljaa taas 40 ikävuoden jälkeen, kun elämän ruuhkavuosista on selvitty. Liikuntaharrastuksen pariin etsiydytään aikuisiällä silloin, kun oma motivaatio on syntynyt. Tällöin valintaan vaikuttaa liikuntapaikkojen ja -välineiden saatavuus sekä edullisuus. Niin ikään ulkopuolisen tahon antama kannustus, tuki ja kiitos osallistumisesta liikuntaan ovat tärkeitä tekijöitä. Ulkopuolinen taho voi olla ystävä, perhe tai kaveripiiri.

Aikuisena koetut odotukset ja asenteet liikuntaa kohti vaikuttavat uuden harrastuksen pysyvyyteen. Sisäisesti liikunnasta pitää saada palkintoja kuten iloa, hyvän olon tunnetta, mielekkyyttä ja uskomusta omiin taitoihin. Liikuntaa täytyy saada tehdä stressittömästi ja kiireettömästi ilman suurempia järjestelyjä. Persoonalliset ominaisuudet kuten vastuuntunto, tasapaino ja sosiaalisuus tukevat liikuntaharrastusta.

Liikunta-aktiivisuus vaatii vaivannäköä ja ponnistelua eikä sen tuloksia näe hetkessä. Ilman sosiaalista tukea, urheilua harrastavaa ystävää, kodin lähellä olevia liikuntapaikkoja ja rahaa monelle kynnys harrastuksen aloittamiseen nousee liian suureksi. Liikunnan harrastaminen ei kuitenkaan vaadi kalliita välineitä tai liikuntapaikkoja, jos motivaatio ja ympäristön tuki ovat kunnossa. Tällaisia liikuntaharrastuksia ovat muun muassa sauvakävely, juoksu ja reipas kävely.

Vapaa-ajan liikunnassa täytyy muistaa nämä selkeät ohjeet:

• Lihaskuntoa ja liikehallintaa täytyy harjoitella ainakin kaksi kertaa viikossa.
• Tulosten ja hyötyjen saavuttamiseksi on hyvä liikkua ainakin kolme kertaa viikossa.
• Vähäinenkin liikkuminen on parempaa kuin ei mitään.
• Liikuntaa ei voi koskaan aloittaa liian myöhään – myöhäiselläkin iällä aloitetulla liikunnalla voi saavuttaa sen terveyshyödyt.
• Terveysvaikutukset lisääntyvät mitä enemmän ja rasittavammin liikkuu – mahdollisimman paljon liikuntasuositusten yläpuolella.