Terveydestä puhuttaessa törmätään usein termiin toimintakyky. Termillä tarkoitetaan henkilön päivittäisessä toiminnassa tarvittavia ominaisuuksia, jotka liittyvät henkilöön itseensä ja ympäristöön. Toimintakyky täyttyy, jos henkilö selviää kaikista arkisista tehtävistään niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Terveyden edistäminen on monialaisen yhteistyön tulos. Liikunta on tärkeä osa toimikyvyn ja terveyden ylläpitämistä, jossa myös työpaikat ovat merkittävässä asemassa. Ne ovat osa yritysten työhyvinvointia.

Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?

Työhyvinvointi muodostuu kokonaisuudesta, johon vaikuttaa itse tehty työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Sitä parantavia keinoja ovat motivoiva ja hyvä johtaminen, työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnin vaikutus näkyy etenkin työntekijän jaksamisessa, jonka seurauksena työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen parantuvat.

Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu työntekijöille ja työantajalle. Työnantajan tehtäviin kuuluu huolehtiminen työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja pitää huolta siitä, että työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti. Työntekijöiden vastuu liittyy oman työkykynsä ja ammattitaitonsa ylläpitämiseen sekä tietenkin positiiviseen vaikuttamiseen työpaikan ilmapiiriin. Parannuskeinoja ovat esimerkiksi työolojen ja ammatillisten taitojen kehittäminen, työkykyä ylläpitävä toiminta ja työterveyshuolto.

Työkyvyn ylläpitäminen on tärkeää työnantajille ja työntekijöille

Työkykyä ylläpitävää liikuntaa kutsutaan työkykyliikunnaksi tai “tykyliikunnaksi”. Työkykyliikunnan tavoite on sama kuin muillakin liikuntatoimilla: ylläpitää työntekijän fyysistä kuntoa. Työkyvyn kehittymiseen ja ylläpitämiseen kannattaakin panostaa koko työuran ajan. Jos työympäristön ergonomiaan, liikuntaan ja tuki- ja liikuntaelinten huoltamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, alkaa työkyky heikentyä jo 45 vuoden tienoilla. Työkyvyttömyyseläkkeen suurimpia riskitekijöitä ovat juuri kestävyyskunto, fyysisesti raskas työ ja masentuneisuus.

Työkykyä ylläpitävää liikuntaa voi olla kunto-, terveys-, virkistys-, elpymis-, tauko-, yhdessäolo-, työmatka-, hyöty-, työpaikka-, työyhteisö- ja puulaakiliikunta. Erityisesti työt, jotka ovat fyysisesti rasittavia tai joissa istutaan paljon, vaativat jonkinlaista säännöllistä liikuntaa. Työpaikkojen liikuntatoimien tavoite on kasvattaa työntekijän aktiivista liikkumista ja sitä kautta terveyttä. Tutkimusten mukaan työpaikan liikuntaohjelmat ja saatavilla olevat liikuntapalvelut todella vaikuttavat työntekijöiden liikuntakäyttäytymiseen. Niiden vaikutus ei ole jäänyt ainoastaan fyysiseen terveyteen, vaan yhteisten liikuntahankkeiden on todettu parantaneen elämänlaatua ja yleistä hyvinvointia. Työpaikoilla se on näkynyt parempana työilmapiirinä, hyvän olon lisääntymisenä ja stressin sekä stressioireiden vähentymisenä.

Työpaikan liikuntahankkeiden on tarkoitus kannustaa

Työpaikalla liikunnan edistämisen keinot voivat olla esimerkiksi ohjausta, neuvontaa tai oman liikuntatavoitteen asettamista. Työntekijöiden liikkumista voidaan pyrkiä parantamaan tarjoamalla heille kuntosalijäsenyyden tai ohjaamaan heitä kävely- ja kuntosaliharjoitteluun. Liikunnan tapahtumista ja sen tavoitteiden täyttämistä voidaan seurata omaseurannalla esimerkiksi aktiivisuuspäiväkirjoilla ja askelmittareilla.

Työnantajat pyrkivätkin työpaikkaliikunnan keinoin lisäämään liikuntaa työaikaisilla toimenpiteillä sekä tukemalla työntekijän liikkumista vapaa-ajalla. Tehokkaimmat liikunnan keinot ovat tutkimusten mukaan arkiaktiivisuus eli portaiden käyttö, pyöräily töihin, työaikana toteutettu liikunta ja ryhmäliikunta. Työnantajien aloittamat liikuntahankkeet eivät valitettavasti tavoita kuin työpaikan aktiivisemmat työntekijät, vaikka eniten niistä hyötyisivät juuri passiivisemmat jäsenet.

Työmatkaliikunnan kannustaminen

Työmatkaliikunnan kasvattaminen on tehokas tapa edistää työntekijän hyvinvointia ja samalla vähentää liikenteen melua ja saasteita. Se on myös erinomainen tapa vähentää työnantajan kustannuksia. Pyöräilyn tai kävelyn työpaikalle ei tarvitse olla ympärivuotista, vaan jo kesäajan aktiivisuudella saavutetaan huimia terveysvaikutuksia. Täten työntekijän ei tarvitse luopua autoilusta kokonaan. Työmatkaliikunta alentaa myös porrasta muiden liikuntaharrastusten aloittamiseen.

Työmatkaliikunnan terveyshyötyjä ovat:

• Työntekijän kestävyyskunto nousee.
• Jalkojen lihaskunto paranee.
• Liikkuminen auttaa painonhallinnassa.
• Se virkistää mieltä – työntekijä jaksaa paremmin töissä ja vapaa-ajallaan.
• Työntekijä saavuttaa helposti terveysliikuntasuositusten vaatiman 2,5 tunnin viikoittaisen minimiliikuntamäärän.
• Työmatkaliikunta vähentää myös istumista.

Työmatkaliikunnan ympäristöhyötyjä ovat:

• Yksityisautoilusta aiheutuvien haittojen kuten ilmansaasteiden ja melun väheneminen.
• Liikenneturvallisuus paranee, kun liikenteessä on vähemmän autoja.
• Joukkoliikenteen suosiminen ja kimppakyydit ovat myös ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.

Työmatkaliikunnan hyödyt työnantajalle ovat:

• Työntekijöiden sairauspoissaolojen vähentyminen.
• Työn tuottavuus kasvaa.
• Työnantaja säästää pysäköinnin järjestämisestä aiheutuvat kulut.
• Työmatkaliikunta vähentää yrityksen hiilijalanjälkeä.
• Yrityksen imago ja työhyvinvointi paranevat.
• Yrityksen kuva työnantajana paranee.
• Työnantaja näyttää esimerkkiä muille.

Työmatkaliikunnan muita hyötyjä ovat:

• Työntekijä säästää polttoainekustannuksissa.
• Työmatkalla välttää pahimmat ruuhkat.
• Pyörä on nopein kulkuväline alle 5 kilometrin kaupunkimatkoilla.
• Pyöräileminen tai käveleminen töihin vapauttaa lisäaikaa perheelle, harrastuksille tai vapaa-ajan viettoon.

TYKY-päivien järjestäminen

Työkykyä voidaan parantaa TYKY-päivien eli työkykyä ylläpitävän toiminnan avulla. Tällöin mukaan tuleva yhteisen tekemisen ilo parantaa yhteisöllisyyttä, työnteon motiiveja ja työilmapiiriä. TYKY-päivillä pystytään siis parantamaan niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia. Virkistyspäiviksikin kutsuttuja TYKY-päiviä voidaan järjestää urheilukeskuksissa, liikuntakeskuksissa, historiallisissa nähtävyyksissä, museoissa tai ihan hotelleissa. Ne voivat sisältää urheilua, kulttuuria, retkiä, elämystapahtumia, seminaareja, koulutustilaisuuksia tai tiedettä.

Yleensä koulutus ei ole virkistyspäivien tavoite, mutta se voi olla osa sitä. Valitun ohjelman pitää olla monipuolista ja jokaisen yrityksen työntekijän täytyy tuntea se virkistäväksi. Sen pitää toimia inspiraationa koko työyhteisölle, jonka perimmäinen tarkoitus on työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Sisällöltään ohjelman siis pitää vastata työntekijöiden, ei työnantajan tarpeita. TYKY-toiminnalla voidaan myös perehtyä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen vaikuttaviin tekijöihin, erityisesti niihin vaikeampiin aiheisiin joihin normaalien päivärutiinien aikana ei ole aikaa perehtyä.